|
Rock / jazz
Elvis Costello ja Steve Nieve Kulttuuritalossa 9.9.
ELVIS COSTELLON laulutekniikka ei ehkä ole oikeaoppinen, saati täydellinen, mutta karheaääninen britti kuuluu hyvin pukeutuviin rockin suuriin tulkitsijoihin muun muassa Leonard Cohenin ja Nick Caven rinnalla.
Kulttuuritalon konsertissakaan ei haitannut, että Costello runnoi sanoja niin, ettei niistä usein saanut selvää. Tunnelma oli tärkein ja sitä riitti.
Samoin riitti tyylejä. Vuonna 1977 esikoislevynsä julkaissut tähti on tehnyt urallaan myös esimerkiksi kantria, jazzia ja jopa oopperaa.
Myös klassikkokappaleita riitti runsaasti parissa tunnissa.
Kulttuuritalon konsertin aluksi Costello lupasi kieli poskessa kujeilua ja hävitystä. Ensimmäistä saatiin ainakin tavallaan, vinkeissä tulkinnoissa. Mutta ilta sujui pikemmin tyylikkäästi kuin kaoottisesti.
RINNALLAAN Costellolla (s. 1954) oli kosketinsoittaja Steve Nieve (s. 1958), jonka kanssa hän on työskennellyt melkein uransa alusta asti.
Nieve oli nostettu konsertin otsikkoon ansaitusti. Heidän yhteistyönsä toi esitykseen enemmän ulottuvuuksia kuin Costellon soolokonsertissa Finlandia-talossa 2017.
Suurin osa illasta kului pelkistetysti. Nieve soitti enimmäkseen pianoa ja Costello kitaroita, yleensä akustista mutta välillä sähköistä. Toisinaan Costello vain lauloi ja jätti säestyksen kokonaan Nievelle.
Varsinkin Hey Clockface -levyn (2020) biisit saivat taustalleen kokeellista konejytää. Yksi niistä oli Suomenlinnassa äänitetty Hetty O’Hara Confidential. Costello muisteli Helsingin reissua paikallisten iloksi.
Juuri kukaan ei käytä taustaäänityksiä yhtä tyylikkäästi kuin Costello ja Nieve. Silti niiden tarpeellisuutta voi miettiä aikana, jolloin moni isokin poptähti jättää muusikot pois kiertueilta ja esiintyy pelkkien koneiden kanssa.
Toisaalta mainitun levyn nimibiisi Hey Clockface on silkkaa tin pan alley -kapakkajazzia sekä levyllä että konsertissa. Samalta levyltä löytyy myös tangokappale I Do (Zula’s Song), jonka Costello esitti, koska tietää, että tango on Suomessa iso juttu.
Esimerkiksi nuo kaksi kappaletta osoittivat, että Costello ja Nieve pärjäävät erinomaisesti myös omillaan ilman taustoja.
Myös Costellon omat ja lainatut klassikot kuten Accidents Will Happen (1979), Paul McCartneyn kanssa tehty Veronica (1989), Charles Aznavourin She (1999), Shipbuilding (1982) ja Nick Lowen Peace, Love and Understanding (1978) toimivat hienosti pelkistettyinä.
Vankimmatkin fanit taisivat poistua tyytyväisinä.
MUSIIKIN syyskausi on alkanut tänä viikonloppuna hienosti: perjantaina malilaisen Salif Keitan upea konsertti Savoyssa, lauantaina Costello Kulttuuritalossa ja sunnuntaina Grammy-palkittu meksikolainen Lila Downs Savoyssa.
Kulttuuritalon toiminta on siirtynyt isolle monikansalliselle ASM Globalille, joka on luvannut remonttia ja uudistuksia. Niistä ei vielä huomannut muuta kuin ilmaisten juomavesipisteiden katoamisen. Nyt myydään pullovettä.
| 
